tiistai 23. toukokuuta 2017

Kermakakku kinuskikuorrutteella

on täytekakkujen kuningatar.




Tänä vuonna anoppini toivoi äitienpäivälahjaksi ison kermaisen kakun jonka välissä tulisi olla mustikkaa ja vaniljaa. Toiveena oli myös herkullinen kinuskikuorrute ja minä komppaan aina toivetta jossa on sana kinuski, vaikka vain sivulauseessa!!

Kakusta tuli sanomattakin herkullinen. Mustikka, vanilja ja kinuski täydentävät taivaallisesti toisiaan. Siihen vielä ihanan raikas kerma höystettynä vaniljakreemillä niin voin kertoa että tämä kokonaisuus teki kakusta likipitäen liiankin herkullisen. Tällä koostumuksella tulee varmasti tehtyä kakku jos toinenkin.

Kakun koristeeksi tein muutamia omenankukkia sekä hortsensioita. Tämä kakku ei muuta tarvinnut. Joskus yksinkertainen on kaunista ja itseasiassa, aika useinkin.




torstai 18. toukokuuta 2017

Martta Aliisan ristiäiskakku

pukeutui hempeään pinkkiin ja valkoisen eri sävyihin.



Naapurimme pieni tyttövauva sai toukokuun 13 päivä nimensä.

Kakku toteutettiin Martan äidin toiveesta niin että kakku tuli olla gluteeniton ja laktoositon kermakakku kinuskipuolukkatäyteellä. Koristelu jäi minulle täysin vapain käsin ja niin pääsinkin taas valmistamaan ihanan vauvakoristeen kastemekossaan!




Kakkuun halusin tuoda myös kukkia jotka täydentäisivät kakun kokonaisuudeksi. Kuin pisteeksi iin päälle kakku sai vielä kertoa vauvan nimen pienehköllä sirolla nimilaatalla johon olin kirjoittanut elintarviketussilla vauvan nimen.

Mielestäni kakku olisi ollut liian pelkistetty jos kermakuorrute olisi pohjaväriltään kokonaan valkoinen. Niissä ajatuksissa värjäsin osan kermasta Wiltonin rosalla pastavärillä pinkiksi ja näin kakku sai selkeästi lisää ulkonäköä lopputulemaan.





Poista pahat painajaiset
lapsen unten polulta.
Tasoita kujat, silota tiet
pienokaisen kulkea.

Päivän kehrän anna paistaa,
suven suloisuutta maistaa.
Ilon lähteen ammenna,
lapsuusmuistoja kartuta.

Silkkihanskoin taputtele,
sylissäsi kanniskele,
turvallinen olo suo,
hellyys tuo lapsen luo.
-Birgit Ahokas-


sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Vernerin ristiäiskakku

toivottiin pienen pienenä kakkusena joka saisi olla kahvipöydän helmenä.



Vernerin äiti antoi täydellisesti vapaat kädet kakun suhteen, joten ulkonäkö ja makumaailma oli oma valintani.

Ajatus siitä että saan toteuttaa täysin omaa käsialaani oli kieltämättä vastustamaton joten tämä "projekti" oli erittäin mieluinen toteuttaa. Päätin jo heti alkumetreillä että käytän kakkuun Vispilänkaupasta, joka suureksi harmikseni on lopettanut toimintansa, saamaani Baroc pitsimattoa joka on mielestäni edelleen se kaunein pitsimatto. Pitsin valmistin Confetin valkoisesti pitsiaineesta joka onnistuu aina täydellisesti ja on helppo käsitellä, että valmistaa.




Kakun kuorrutin Renshawn vaaleansinisen sokerimassan ja vaahtokarkinmakuisen kaulintamassan sekoituksella. Näin sain massasta juuri sen värisen kuin halusin ja massan koostumuksesta tuli hyvin käsiteltävä. Renshaw on massana mielestäni aika löysää ja repeilee helposti kakun yläosasta (ainakin minulla) joten omaan käsituntumaani tämä pieni cocktail on täysi kymppi. Makuasioita tosin nämäkin, en rupea siitä kiistelemään.

Kyseessä on ristiäiskakku niin mielestäni kakussa kuuluu olla kukkia, edes vähän. Valitsin tällä kertaa pieniä ja siroja hortensioita jotka täydensivät hyvin kakun kokonaisuutta. Ruusutkin kävivät mielessä mutta jotenkin hortensiat istuivat tähän kakkuun kuin nenä päähän. Lopputulemana kakku oli täysin tasapainossa, niin värien kuin koristelun suhteen. Omaan silmääni juuri hyvä. Ja mikä parasta, Vernerin äiti oli tyytyväinen.




Onnea vielä koko perheelle ihanasta pojasta!



Pieni kukkakimppu kuvien taustalla on kukkahuone Augustan sitoma. Augusta on paikallinen kukkakauppa josta saa aina hyvää palvelua ja yllättävät kukkatilauksetkin hoituvat nopeasti.

Kiitos Niina upeista kimpuista ja loistavasta asiakaspalvelusta!

 






lauantai 6. toukokuuta 2017

Emilian Hello Kitty kakku

täytettiin kinuskin ja puolukan hurmaavalla liitolla.




Emilia äiti soitti ja toivoi että leipoisin Emilialle syntymäpäiväkakun.

Emilia täyttää 3 ja äidin toiveesta kakun koristelu saisi olla sellainen herkullinen, karkkivoittoinen kermakakku. Karkkikakun idea oli lähtenyt siitä kun Emilian äiti oli nähnyt serkkuni pojalle leipomani Ryhmä Hau karkkikakun. Hän toivoi samantapaista Emilialle mutta vain Hello Kitty aiheisena.

Emilian karkkikakkuun ripauttelin herkullisia vaahtokarkkeja, kuorrutettuja suklaakarkkeja, hedelmäkarkkeja, marenkia ja candy meltsistä muokattuja suklaalastuja. Koska Emilian syntymäpäivä on vappuna halusin tuoda kakkuun pientä vappu meininkiä. Ja sehän onnistui loistavasti tekemällä näitä maukkaan meheviä uunidonitseja minimuodossa. Ihanan överiä, pinkkiä, kimalletta ja kaikkea älyttömän kivaa! Olisin voinut itsellenikin tehdä tällaisen kakun!!!







Emilian lempiväri on pinkki joten värimaailma oli hyvin helppo valita, valkoista ja pinkkiä.

Tietenkin, pienet tytöthän rakastaa pinkkiä (ja vähän isommatkin)! Pienenä lisäbonuksena lisäsin kakkuun hopean värisiä pitsiperhosia jotka täydensivät mielestäni niin ihanasti tätä pinkkiä unelmaa että ne oli aivan pakko lisätä kakkuun.




Kuten kaikki tietää niin perhosilla on tapana lentää ja niin lensi nämäkin perhoset.... toinen perhonen niin kauas että se mätkähti juuri sopivasti märkään maahan kun Emilian äiti tuli ulko-ovelle vastaanottamaan kakkua. Siinä sitten katseltiin perhosen lentoa todeten että no, perhoset lentää :) Toisen perhosen sain onneksi kiinni niin että se jäi kaunistamaan kakkua. Tästä oppineena liimaan vastedes perhoset aina kiinni....


Oikein Paljon Onnea 
Emilialle!


perjantai 5. toukokuuta 2017

Poikavauva ristiäismekossa

valmistui viikonloppuna vietettäviin ristiäisiin jolloin serkkuni poika saa nimensä.




Vaahtokarkkimassasta valmistettu vauva on puettu perinteisesti kastevaatteeseen. Kastevaatetta somistaa vaaleansininen rusetti nauhoineen.

Ja muistathan; -mikäli haluat yksilöllisen ja käsityönä valmistetun koristeen, esim. kastekakkuun, niin kipaise pikaisesti kurkkaamaan Confetti Raision (Itäniityntie 2, Laattasataman talo) koristevalikoimaa. Mikäli et löydä myyntitiskiltä mieluista kakkukoristetta niin osa koristeista voidaan valmistaa myös tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan. 



Mustikkamuffinit

tuovat mieleen loppukesän lämpimät, aurinkoiset, illat ja aamukasteiset heinäpellot.




Mustikoissa on ollut aina jotain nostalgista sillä mustikoissa maistuu pala lapsuuteni kesiä.

Mustikka onkin kulkenut pitkän matkan mukanani päästäkseen tänne, perille meidän kotiin, meidän perheeseen. Arkeen ja juhlaan. Antaen omille lapsilleni yhtä vahvan perustan siihen että ehkä hekin muistavat aikanaan, isoina, tuolla maailmalla kotimetsät ja niiden suojista löytyvät mustikat. Mustikat, joita kerättiin suuhun ja ämpäreihin jotta vuodenajasta riippumatta pakkanen olisi aina täynnä puhdasta, kotimaista mustikkaa. Taivaallisen makuista ja taatusti lisäaineetonta.

Meillä mustikka on se marja jota pistetään keittoihin, taikinoihin, rahkoihin jne. Mustikan terveysvaikutuksistakin puhutaan paljon ja itse uskon näihin puheisiin. Ja mielestäni mikä onkaan sen parempi syy leipoa juuri mustikkamuffineja samalla uskoa siihen että loppujen lopuksi nämäkin muffinit sisältävät pelkkiä vitamiineja ja hyviä flavonoideja, eikö totta ;)

Olkaa hyvä, mustikkamuffineita!




Mustikkamuffinit
(n. 12 kpl)
3.5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa (laktoositon)
2 munaa
100 g sulaa voita (laktoositon)
n. 3 dl mustikkaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon neste, munat sekä sula voi. Sekoita. Lisää viimeisenä mustikat. Mikäli käytät pakastemustikoita niin kierittele ne, ennen taikinaan lisäämistä, vehnäjauhoissa. Jaa taikina muffinivuokiin.

Paista 200 asteessa, n. 15-20 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki.


Seuraavana työvaiheena kaivetaan esiin lusikat ja herkutellaan! Nams!








tiistai 2. toukokuuta 2017

Salted Caramel Cheesecake äidille

valmistui tänä vuonna hieman etuajassa johtuen äitini työkiireistä.




Äitini toivoi lahjaksi salted caramel juustokakkua joka on ujuttanut tiensä moneen kahvipöytään ja tätä kakkua tarjoillaan tasaisesti myös yhdessä, jos toisessa, leivonta-alan blogissa.

Omakohtaista makukokemusta minulla ei ole tämän kakun tiimoilta, muuta kuin se yksi-kaksi teelusikallista, mutta kakun menekki oli viime kerralla niin suuri että en kerinnyt kuvaamaan kakusta kuin muutamia jämäpaloja joten täytyyhän sen olla hyvää! Ja mikä ettei, kinuskilla kuorrutettu kakku ei voi olla kuin hyvää :)




Salted Caramel Cheesecake
(vuoan halkaisija 24cm)

Pohja
170 g digestive-keksejä
80 g voita

Täyte
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
2 kananmunaa
1 rkl maissitärkkelystä

Kinuski
1 dl fariinisokeria
1 2/3 dl kuohukermaa

Päälle
sormisuolaa

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Voitele irtopohjainen piirakkavuoka. Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele vuoan pohjalle sekä reunoille. Paista pohjaa n. 12 minuuttia, kunnes se on saanut hieman väriä. Ota uunista ja anna hieman jäähtyä.

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi sähkövatkaimella. Lisää sokeri ja vatkaa kuohkeaksi ja tasaiseksi, n. 2 minuuttia sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri, sitruunamehu ja suola. Sekoita tasaiseksi.
Lisää kananmunat yksitellen ja sekoita jokaisen jälkeen. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja sekoita nopeasti tasaiseksi. 
Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista 30-35 minuuttia, kunnes pinta ei enää kiillä. Anna jäähtyä.

Kinuski
Keitä kermaa ja fariinisokeria kattilassa hiljalleen välillä sekoittaen noin 15-20 minuuttia. Kokeile ensin laittaa pisara kinuskia jäähtyneen kakun päälle, jos pisara pitää muotonsa kinuski on valmista. Anna kinuskin jäähtyä noin minuutti ja kaada sitten juustokakun päälle. Tasoita pinta. 
Anna kakun olla jääkaapissa yön yli. Ripottele sormisuolaa kakun päälle juuri ennen tarjoilua.




Kakku pääsi siis perille ja tuli syödyksi vaikka sormisuola unohtuikin kotiin! Äiti oli saanut seuraavana päivänä vielä vieraita ja kakun rippeet oli nautittu kuulemani mukaan hyvällä herkkuhalulla massuihin.




Vaikka äitienpäivänä keskityttiin olemaan ja jutustelmaan niitä näitä niin tyttäreni halusi ommella
mummin ompelukoneella ja paremmin tuo näytti sujuvan kuin minulta. En ole koskaan ollut mikään ompelija tai "käsityöläinen" mutta kakkuja teen ja koristeita milloinka vain.

Olen joskus miettinytkin sitä että miksen saa kiinni langanpäästä, mitä tulee ompeluun ja yleisesti käsityöhön, mutta omat kokemukseni kouluaikaisista käsityötunneista olivat niin epämukavia, suorastaan traumaattisia, että se kulkee mukanani näemmä loppuelämäni. Se, että et muka osaa mitään, kalvaa ja vaivaa ja lapsi on helppo kohde lannistaa. Toivon mukaan omat lapseni eivät tule kokemaan kouluaikoina vastaavanlaista, voisinko sanoa niinkin kärjistetysti kuin henkistä kiusaamista opettajan puolelta?

Ihailen suunnattomasti ihmisiä joilla tuo kädentaito on ja siksi haluan tukea lapsiani tekemään käsillään ja kääntymään isoäitiensä puoleen kun tulee tiukka paikka. Ja tiukalla paikalla tarkoitan vaikka villasukkien kutomista tai housun lahkeiden lyhentämistä :)



Kiitos Äiti että olet olemassa ja olet pitänyt minut oikean mittaisissa lahkeissa! 

Olet rakas <3


Hyvää Äitienpäivää!


Kaikki luonnossa kertoo Äidistä.
Aurinko on maan Äiti,
joka ravitsee sitä lämmöllä.
Se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä
ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun 
ja lintujen ja purojen hymniin.
Ja tämä maa on puiden ja kukkien Äiti.
Se synnyttää ne, hoivaa niitä
ja vierottaa ne itsestään.
Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä
ja siemeniensä ystävällisiä Äitejä.
Ja Äiti, elämän esikuva,
on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.
- Kahlil Gibran-


maanantai 1. toukokuuta 2017

Limenmakuiset marengit

ilahduttavat suuresti limen ystäviä.




Makutomusokereiden myötä sain valmistaa maistiaisia Raision Confettiin mm. Key Lime makutomusokerista jonka nimi kertoo kaiken. Lime <3

Olen valmistanut useita ja useita marenkeja näillä hurmaavilla makutomusokereilla ja huomannut että niiden lopputulemassa on eroa. Eritoten tämä key lime marenkimassa jää aavistuksen vetelämmäksi kuin kaverinsa banana split joita valmistin taannoin tyttäreni syntymäpäiville. Banana split marenkeja löytyy muuten tällä hetkellä maistettavana Raision Confetissa. Kipaisepa pikaisesti maistamaan, jos niitä on vain enää jäljellä, kuinka hurmaavia makutomusokerista valmistetut pikku makeat ovatkaan.





Marenkeja voi värjätä mm. Rainbow Dust ProGelin pastaväreillä joissa on todella kaunis ja puhdas pigmentti.

Pastaväreillä voit värjätä joko koko marenkimassan, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä marenkeihin ainoastaan raitoja. Toki voit värjätä myös koko massan ja lisätä tehosteena raitoja, vain mielikuvitus on rajana! Raidat syntyvät siveltämällä siveltimellä pursotinpussin sisäpintaan ohuita raitoja haluamallasi pastavärillä. Tämän jälkeen lusikoidaan marenkimassa pursotinpussiin ja pursotetaan marengit leivinpaperin päälle. Näin syntyvät kauniit, raidalliset marengit. Mikäli haluat värjätä koko marenkimassan niin värjää massa vasta viimeisenä työvaiheena varovaisesti sekoittaen sekaisin.




Limenmakuiset marengit
2 valkuaista
n. 2 dl key lime makutomusokeria
tippa Rainbow Dust ProGel pastaväri, Leaf Green


Laita uuni lämpeämään n. 100 asteeseen. Valmistele pellit leivinpaperilla valmiiksi.

Erottele keltuaiset huolellisesti valkuaisista. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi lisäten samalla tomusokeria joukkoon pienissä erissä. Marenkivaahto on valmista kun se on jämäkkää eikä valu kulhosta vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Värjää marenkivaahto halutessasi pastavärillä varovaisesti sekoittaen. Kaada vaahto pursotinpussiin ja pursota marenkeja leivinpaperille. Marengit eivät laajene uunissa joten ne voi pursottaa lähekkäin.

Laita marengit uuniin kuivumaan n. tunniksi. Valmiit marengit ovat kevyitä ja kuivuneet kokonaan, kun irtoavat helposti leivinpaperista.




Marengeista hurmaantuneena valmistin myös näitä maailman parhaita marenkeja pari pellillistä. Lakumarengit, taivaallisen hyviä! Liian hyviä!

Niin hyviä että ne tulee syötyä nopeasti pois tarjoilualuseltaan.




sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Vaaleat keksit

ovat meillä suurempaa herkkua kuin yksikään kaupan keksi.




En ole koskaan kokenut olevani mikään keksileipuri mutta tämän reseptin myötä olen saanut pikkuisen intoa keksien leipomiseen.

Intoa keksien leipomiseen on herättänyt osaltaan myös se että kaupan keksivalikoiman hyllyt sisältävät uskomattomia määriä lisäaineita ja haluan jossain määrin vähentää perheemme e-kirjain listaa. Mutta kyllä se suurin syy, miksi näitä keksejä leivotaan, on se että nämä keksit ovat järisyttävän hyviä. Olkoon niissä sitten e-koodeja tai ei!

Kuorrutin omat keksini pikeerillä mutta keksejä voi aivan hyvin kuorruttaa esim. suklaalla, sokerimassalla tai vaahtokarkkimassalla. Jokainen löytää sen oman suosikkikuorrutteensa kokeilemalla mutta minun suosikkini on selvästi pikeerikuorrute. Kerrottakoon muuten vielä että ne ovat keksejä jotka häviävät usein ensimmäiseksi tarjoilualuseltaan. 






Vaaleat keksit
(n. 70 kpl keskikokoisia keksejä)
Taikina
2 1/2 dl sokeria
1 3/4 dl voita tai margariinia
1 kananmuna
1/2 dl kuohukermaa
1 tl vanilliinisokeria
1 tl manteliaromia, raastettua sitruunankuorta jne.
6 -6 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1 /2 tl leivinjauhetta
Ripaus suolaa (voi jättää pois mikäli käytät esim. vähäsuolaista voita)

Vatkaa sokeri, voi, muna, kerma, vanilliinisokeri ja aromi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kuuteen desilitraan jauhoja leivinjauhe sekä suola. Lisää seos taikinaan. Lisää jauhoja kunnes taikina on sopivaa. Muista että taikina jähmettyy kylmässä ja jauhoja lisääntyy taikinaan kaulittaessa. Sekoita pehmeäksi taikinaksi.

Peitä kulho ja anna "tekeentyä" jääkaapissa n. 1-2 tuntia, tai kunnes taikina on kovettunut.

Kauli taikina 3-5mm paksuiseksi levyksi ja ota muotilla kuvioita.

Paista uunissa 200 asteessa n. 4-7 minuuttia (keksin koosta riippuen) kunnes keksien reunat ovat vaalean kullanruskeat. Anna jäähtyä ja koristele haluamallasi tavalla.






Tämän kuvan myötä kiitos vielä kerran kaikille seuraajilleni instassa!
Käsittämättömän upeaa että teitä on jo näin monta!!

psst.... Kakkutupa Mian löydät myös facebookista!








Kinkkuvoileipäkakku

valmistettiin tällä kertaa ystävänpalveluksena äitini työkaverille.




Kinkkuvoileipäkakku on jatkanut tasaista suosiotaan juhlista toiseen ja voittokulku sen kun jatkuu.

Voileipäkakut ovat todellakin tulleet takaisin ja mikä ettei. Niiden maku hurmaa vuodesta toiseen ja ne tasapainottavat hyvin yleensä niin makeaa juhlapöytää. Olen usein kuullut että voileipäkakku olisi työlästä valmistaa mutta oman kokemukseni myötä voin kertoa että niin ei todellakaan ole.
Voileipäkakku on yksi suosikki tekeleistäni.

Sitäpaitsi, kevään ja kesän juhlat ovat jo ihan ovella joten mitä jos tekisit tarjolle voileipäkakun? Herkullisia voileipäkakun reseptejä löydät mm. Hellapoliisin sivuilta, käy kurkkaamassa!




lauantai 29. huhtikuuta 2017

Ristiäiskakku pitsillä

testasin Städterin upean säkenöivää pitsijauhetta alla olevaan mallikakkuun.




Tämän pitsin avulla valmistuu ehdottomasti kevään ja kesän juhlien upeimmat kakut. Kauniin ulkonäön lisäksi iso plussa on se että pitsin valmistaminen ei voisi olla tämän joutuisampaa ja helppoa. Tarvitset vain pitsimaton, palettiveitsen (tai raapan tms) ja valitsemasi pitsiaineen.

Pitsiä löytyy myös muissa, upeissa väreissä ja saatavilla on mm. kulta ja pinkki. Käy kurkkaamassa värivaihtoehdot Confetin sivuilta.




Ja näin pitsi valmistuu paketin ohjeiden mukaisesti;

Edel- koristetahna sivellään paletilla tai taikinakaapimella tasaisesti Städter koriste- tai reunakoristematon päälle. Matto asetetaan paistinpellille ja annetaan kuivua sopivan tuntuiseksi 80-100 asteessa, kiertoilmauunissa n. 30-40 minuuttia. Aina uunista riippuen paistoaika ja lämpötila voivat olla erilaisia. Kun ornamentit ovat kuivuneet, ne irrotetaan varovaisesti matosta ja niitä säilytetään  käyttöä varten suljetussa rasiassa. Kuvien alustojen kohdalla kuten fondant, koriste kiinnitetään elintarvikeliimalla.

Omakohtaista kokemusta; Pitsin kuivumisaika on uunikohtainen, niinkuin ohjeessa kerrottiinkin. Minä kuivatin pitsin huoneenlämmössä laittamalla aineen "tekeentymään" illalla pitsimatolleen ja irrotin sen varovasti aamutuimaan käyttöä varten. Kokeilin valmistaa pitsiä myös uunissa ja omani valmistui 80 asteessa, n. 25 minuutissa joten uuneissa on todellakin eroja ja sitä omaa uunia on hyvä oppia tulkitsemaan.





Mallikakku 
halkaisija 15cm
korkeus 7,5 cm

Pinnoitus
Kakku on kuorrutettu vaahtokarkinmakuisella kaulintamassalla ja tämän kokoiseen kakkuun on hyvä varata massaa n. 250 g. Käytin kakun koristeisiin samaa massaa kuin tähän pinnoittamiseen joten massaa on hyvä varata vastaavanlaiseen kokonaisuuteen n. 500g. 

Kukat
Kukat valmistin kaksiosaisella petunia muotilla joka on yksi helpoimmista muoteista käyttää ja lopputulos on aina sanomattoman kaunis. Kukkien pinnoille sivelin efektisävyä, pearl white, ja viimeistelin kukat Wiltonin valkoisilla sokerihelmillä. Muottia voit käyttää myös muiden kukkien työstämiseen, esim. confetin kukkamuotit saavat näin kauniin ulkomuodon. 

Lehdet
Lehdet voi valmistaa käsityönä, ilman mitään sen kummempia muotteja mutta minä tein tällä kertaa ison lehden röpelöreunuksisella pisaramuotilla. Pienet lehdet valmistin pienimmällä terälehtimuotilla mikä setistä löytyi. Lehdet on värjätty Rainbow dustin vihreällä pastavärillä. Lehtiä voi elävöittää efektisävyillä ja näihin lehtiin sopii mielestäni loistavasti säkenöivä galactic green. 

Vauva
Vauvaa varten on olemassa silikoninen vauvamuotti joka on ehdoton "apuväline" vauvan työstämiseen. Vauvamuotteja löytyy useilta eri valmistajilta mutta mielestäni tämä muotti on selkeästi parhain. Tähän muottiin tarvitset massaa n. 25 g/vauva. Massan voi värjätä Wiltonin norsunluu/ihonsävyisellä pastavärillä. Näin saa ihonsävyn juuri sellaiseksi kun haluaa. Pastaväriä on hyvä annostella massaan cocktail- tai hammastikun avulla, tarvittaessa pikkuhiljaa lisäten. 

Kun vauva on otettu ulos muotistaan niin vauvan on hyvä antaa hetken kuivua, ennen kuin annat hiuksille ja kasvoille väriä. Värit saat siveltämällä haluttuihin kohtiin, esim. hiukset, suu, posket,  tomuväriä eri väreissä/sävyissä. Kun vauva on saanut "värinsä" niin on aika asustaa vauva, tai jättää asustamatta. Oman vauvani asustin niinkin kekseliäästi kuin vaipalla :)

Kuin pisteeksi ii:n päälle on kakku sidottu kauniiksi kokonaisuudeksi upean helminauhan avulla joka on valmistettu silikonimuotilla, 3 helminauhaa. Nauha on kiinnitetty kakkuun elintarvikeliimalla.





tiistai 25. huhtikuuta 2017

Herkullinen mustikkapiirakka

valmistuu nopeasti ja maistuu kaikille mustikkasuille.




Tämä piirakka ei jätä ketään kylmäksi ja taipuu helposti myös uunipellin mittoihin vain tuplaamalla ainesosat.

Rakastan mustikoita yli kaiken ja tämä suunnaton rakkaus mustikoihin on periytynyt myös vanhimmalle tyttärelleni joka söisi mustikkapiirakkaa vaikka joka päivä, jos se vain olisi mahdollista. Mustikka on siis se marja jota meiltä löytyy aina pakkasesta ja siitä voi valmistaa kaikkea muutakin ihanaa, kuin piirakkaa, ympäri vuoden. Meillä valmistuu siten mustikasta niin rahkat, kiisselit kuin kakkumoussetkin ja mikä ettei. Mustikka on vain niin hyvää ja onhan sillä selvästi myös paljon puhuttuja, hyviä terveysvaikutuksia. Mustikka sisältää paljon a- ja b-vitamiinia, mangaania, kuitua sekä flavonoideja ym. terveellistä. Joten eiköhän laiteta tänäänkin lautaselle mustikkaa jossain muodossa, vaikka ripoteltuna piirakkaan :)

Mutta kerrottakoon vielä että mustikkapiirakalla on myös se ihana oikeus että se taipuu moniin koskettaviin tapahtumiin. Minulle nuo koskettavat tapahtumat menevät syvälle ihon alle ja elän hetkessä täysin mukana. Näin kävi myös Yrjönpäivänjuhlassa, kauniina keväisenä iltana, tuulen vihmoessa talvea taustalla. Antamatta lämmön vielä tulla.




Nuorin tyttäreni on liittynyt viime syksynä partioon ja partio järjestää joka kevät Yrjönpäiväjuhlan kirkossa. Juhla oli siirretty sattuneesta syystä maanantaihin kun yleensä se pidetään, kuulemani mukaan, Yrjön päivänä. Juhla alkoi juhlallisesti lippujen saapuessa partiolaisineen kirkon käytävää pitkin eteen. Siinä se minun pieni partiolainen marssi, muiden joukossa, liian pitkä partiopaita päällänsä kantaen partiohuiviaan ylpeänä pienillä hartioillaan.

Kun kaikki olivat asettuneet paikoillensa tuli juhlan alkaa. Juhlassa kerrottiin pyhän Yrjänän tarina, mikä tietenkin liittyi vahvasti itse juhlaan, ja toki kirkossa kuultiin paljon muutakin partioon liittyvää. Pääsimme myös laulamaan yhteislauluja lapsien johdattamana. Yhteislaulut ovat lauluja jotka menevät aina ihoni alle, ja kun lapset esittivät laulun Tuulien teitä, niin se tuuli meni sydämeen, kun äsken tuolla ulkona keväinen tuuli johti tiensä luihin ja ytimiin. Siinä kirkon penkillä, urkujen säveltäessä laulua, katsoin oman tyttäreni hentoja mutta vahvoja hartioita. Niin elämää täynnä. Siinä hän istui kirkon penkillä näyttäen niin pieneltä, että teki mieleni mennä halaamaan häntä, ja ottaa lähelleni, jotta voisin suojella häntä kaikelta.




Ulkona puut huojuivat auringon ja pilvien leikin keskellä ja kyyneleet valuivat poskilleni. Miten tämän samaisen kirkon penkillä tuleekin aina tunteet vahvasti pintaan? Voin vastata kysymykseeni tietäen että olen suunnattoman onnekas ja minua on siunattu suurella rakkaudella, tuplasti, joten siksi ne tunteet tulevat pintaan ja antaa niiden tulla. Tiedostaen samalla että elämä on tässä ja nyt, huomisesta ei kukaan tiedä.

Juhlan päätteeksi teimme koko kirkkoväki partiolaisineen sisaruspiirin ja sidoimme kätemme yhteen. Partion vetäjät puhuivat tovin ja sen jälkeen lauloimme yhdessä laulun tää ystävyys ei raukene. Kun teimme lähtöä kirkosta tyttäreni pysäytti minut ja kysyi. Äiti, olithan sinäkin mukana piirissä? Kun me kerran olemme aina yhdessä? Kyllä, olin piirissä katsoen hänen sinisiin, kysyviin silmiinsä. Hän laittoi kätensä käteeni hymyillen silmillään, ja koko olemuksellaan, ja me astuimme käsi kädessä ulos kirkosta aurinkoon. Viileään maanantai-iltaan. Ja kotona odotti mustikkapiirakka <3




Mustikkapiirakka
(vuoan halkaisija n. 24cm)
2 kananmunaa
1,75 dl sokeria
1 dl kermaa (laktoositon)
1 dl maitoa (laktoositon)
100 g sulatettua voita tai margariinia (laktoositon)
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
 n. 3-4 dl mustikoita 
-tai vaihtoehtoisesti vadelmia, herukoita tms.


Vatkaa kananmunat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kerma, maito ja sulatettu voi keskenään. Sekoita toisessa kulhossa keskenään leivinjauhe ja vehnäjauhot. Lisää kuivat aineet ja nesteet vuorotellen muna-sokerivaahtoon. Sekoita ainekset, nuolijaa apuna käyttäen, varovaisesti sekaisin. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä taikina tasaiseksi ja lisää lopuksi mustikat taikinan pinnalle. Halutessasi voit ripotella sokeria mustikoiden päälle.
 
Paista mustikkapiirakka uunissa 200 asteessa, n. 25 minuuttia.

Anna jäähtyä.









lauantai 22. huhtikuuta 2017

Salted Caramel marengit

maistuvat nimensä mukaisesti karamellille.




Marengit ovat saaneet uuden nosteen makutomusokereiden myötä ja nykyään näitä makustettuja marenkeja löytää melkeinpä jokaisen leivontalehden sivuilta sekä leivontabloggareiden blogeista jossain muodossa.

Marengit ovat saaneet näin uuden "elämän" ja taivas kuinka hyviä nämä makutomusokeroidut pikku makeat ovatkaan! Ei ihme että marenkeja löytyy tarjottavana niin kakuista, muffineista tai ihan niineen herkuteltuna. Makutomusokerien lisäksi voit maustaa marenkeja myös erimakuisilla uutteilla joita on tarjolla ainakin leivonta-alan erikoistarvikeliikkeissä.




Salted Caramel marengit
  (yksi pellillinen)
2 kananmunan valkuaista
- laitoin vain tipan pastaväriä koska halusin marenkien jäävän selvästi vaaleanpunaiseksi

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Aseta leivinpaperi uunipellille. 

Erottele valkuaiset keltuaisista huolellisesti ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää tomusokeri vaahtoon pienissä erissä koko ajan vatkaten. Marenkivaahto on valmista kun se on jämäkkää, ja kiiltävää, eikä valu kulhosta vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Kaada marenkivaahto pursotinpussiin jossa on valitsemasi tylla. Voit pursottaa marengit lähekkäin sillä ne eivät laajene uunissa.

Kuivata marengit uunin keskitasolla n. tunnin ajan tai kunnes ne irtoavat nostettaessa helposti leivinpaperista.





Marenkien valmistamisessa on omat pikku niksinsä, niin kuin kaikessa leivontaan liittyvässä. Ohjeistuksissa annetaan usein uunin lämpötilaksi 100 astetta (niin kuin yllä olevassa reseptissä) mutta tuossa asteessa, minun uunissa, marengit tummuvat ja halkeilevat. Alensin lämpötilaa 80 asteeseen ja näin saan kauniit sekä ehjät marengit uunista ulos. En käytä myöskään kiertoilmaa. En edes silloin kuin laitan uuniin kertaheitolla kaksi pellillistä marenkeja. Sanottakoon vielä että jokaisella on oma tapansa valmistaa esim. juurikin näitä marenkeja. Tämä on minun tapani ja se toimii minulla. Se, miten sinä saat marenkisi onnistumaan riippuu käyttämistäsi välineistä, raaka-aineista sekä uunisi käyttöominaisuudesta.


VINKKI!
* välineet pitää olla täysin puhtaat ja rasvattomat sillä pienikin määrä rasvaa kulhossa tai vispilöissä voi heikentää marengit rakennetta *
* marengit säilyvät huoneenlämmössä tiiviissä purkissa *





Marenkien kuivuessa uunin lämmössä kävin nuorimman tyttäreni kanssa pihalla pienellä happihyppelyllä. Näin aika meni joutuisammin ja marenkien odottaminen uunista ei käynyt niin kovin työstä. Nuorimmaiseni kun rakastaa makutomusokeroituja marenkeja niin tunti tuijottaen uuniluukun avautumista on pitkä aika, sekä hänelle kuin kieltämättä minullekin :) 

Happihyppelyn ohessa huomasin että takapihalla, rapaperipensaan tykönä, oli selvästi havahduttu siihen että kevät on niinkin pitkällä, että pienet punaiset raparperinpäät uskalsivat kurkkia mullan kätköistä kohti aurinkoa. Tämä on minulle varma merkki (kurkiauran lisäksi) että kyllä, kevät on täällä. Ja miten odotankaan että pääsen keittämään tuoreista raparpereista kevään ensimmäisen raparperikiisselin


Ihana kevät on täällä!





torstai 20. huhtikuuta 2017

Tuulomantorttu

on liian hyvää tehtäväksi usein ja taas se mokoma hävisi pelliltään parissa päivässä.




Makean ystävänä tunnustan syöneeni itseni ähkyn partaalle tämän järkyttävän mehevän, suussa sulavan, herkun myötä.

Ja miksi tortun pitääkin olla vielä parempaa pakkasen kautta käytyään (tällä kertaa se ei kerennyt pakkaseen) ja hieman kohmeisena kahvin kanssa tarjottuna, apua! Liian hyvää, mums! Näissä fiiliksissä tein päätöksen että meillä pidetään hiukan taukoa tämän herkun leipomisen suhteen jotta kerkeän tekemään muutakin kuin lenkkeilemään ja elämään pienessä "sokerihauskassa".




Tuulomantorttu
(pellillinen)

Pohja
3 munaa
3,75 dl sokeria
200 g sulatettua voita
2 dl maitoa
5,5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
(2 rkl kaakaojauhetta, mikäli haluat pohjan suklaisena)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut jauhot vuorotellen maidon kanssa, sekoita lopuksi joukkoon sulatettu voi. Paista leivinpaperilla vuoratun uunipellin päällä.


Paista uunissa 200 asteessa, noin 15-20 minuuttia.


Kuorrutus
400 g tomusokeria
3 rkl kaakaojauhetta
8 reilua rkl voita
n. 6 rkl kahvia

Valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset sekaisin, lisää kahvia sen verran, että seoksesta tulee notkea. Sekoita ja levitä piirakan päälle.


VINKKI!
* pohjasta tulee ihanan mehevä ja korkea kun kaadat taikinan pellille jonka max. koko on 34cm x 34cm (syvyys n. 5cm) *
* halutessasi voit lisätä kuorrutteeseen 2 tl vaniljasokeria *
* leikkaa torttu terävällä, lämpimällä, veitsellä annospaloiksi *
* voi pakastaa, ja melkein pitääkin, sillä maku vain paranee ja paranee. Etenkin kohmeisena h-y-v-ä-ä *



Vaikka se torttu syötiinkin vikkelästi massuihin niin ehkä parempaa kuin tämä ylistämäni tuulomantorttu on kuitenkin höyryävän kuuma aamukahvi, uusin leivotaan lehti sekä todistus siitä että olen selvästi tehnyt jotain elämässäni oikein <3





keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Kinkkuvoileipäkakku

on se kakku joka löytyy meidän synttäripöydästä "vakiovarusteena".




Makean tarjottavan lisäksi pyrin tarjoamaan aina jotain suolaista sillä suolaisen menekki on käytännössä katsoen taattu.

Viime vuosina olen nostanut tarjoilupöydälle voileipäkakun vaikka en lukeudukaan suuren suureksi voileipäkakkujen ystäväksi. Olen kuitenkin huomannut että vieraamme rakastavat nimenomaan voileipäkakkuja joten sitä tehdään mitä kansa vaatii :)

Vaikka en niin välitäkään voileipäkakkujen mausta niin voin kertoa että koristelu on jotain aivan mahtavaa. Voisin uppotua tuntitolkulla asettelemaan herkullisen värisiä hedelmiä ja vihanneksia kakun päälle.  Ja mikä parasta, näitä koristeita jää aina hieman yli ja niistä voi sitten näpertää iltavoikkarien päälle ihanan värikimaran, samalla huomaten miten se voikkari maistuukaan paremmalta kun siinä on väriä ja sen myötä hieman luonnetta!









maanantai 17. huhtikuuta 2017

Sitruunajuustokakku

sulatti monet herkkusuut tyytyväiseen hymyyn tyttäreni syntymäpäivillä.




Kun leipoo ensimmäistä kertaa jotain jota et voi maistaa missään vaiheessa, niin pistäähän se vähän totiseksi, mutta tämä resepti oli niin takuuvarman oloinen että en epäröinyt leipoa sitä tarjolle.

Luotan aukottomasti siihen että lähisuku kertoo puolueettoman mielipiteensä kaikista leivonnaisista joita on tarjolla, ja niinhän siinä kävi että tämä(kin) herkku katosi synttäripöydästä vähin äänin. Suosituimmaksi nousi kuitenkin selkeästi aikaisemmin postaamani oreo juustokakku joka on yksi minun suosikki juustokakuista! Mutta ei tämä sitruunainen juustokakku oreolle juurikaan hävinnyt joten kannattaa ehdottomasti kokeilla, etenkin jos olet sitruunan ystävä.




Sitruunajuustokakku
(vuoan halkaisija n. 20cm)
Pohja
180g digestivekeksejä
75 g voita

Täyte
2,5 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl sokeria
1 sitruunan mehu ja kuoriraaste


Pohja
Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Aseta irtopohjavuoan reunus, tai reunavuoka, tarjoiluvadille. Painele keksimuru-voiseos tiivisti pohjaksi. 

Täyte
Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi. Pese sitruunan kuori hyvin. Raasta kuori pieneksi raasteeksi ja purista sitruunasta mehut talteen. Vatkaa kerman joukkoon notkistettu tuorejuusto ja lisää sokeri. Lisää sitruunamehu ja kuoriraaste. Kaada täyte pohjan päälle ja laita kakku jääkaappiin "tekeentymään" yön yli.

Halutessasi koristele kakku tai jätä koristelematta.




















torstai 13. huhtikuuta 2017

Paras kahvikakku

oli palkinto itselleni onnistuneesta hammaslääkärireissusta, vai pitäisikö sanoa että palkinto siitä että olen hoitanut onnistuneesti hampaitani kaikesta makean maistelusta huolimatta.




Totta puhuttuna välillä oikein hirvittää tieto siitä että kuinka paljon sokeria on kulkeutunut hampaisiini näiden leivontatäytteisten vuosien aikana ja olen tullut siihen tulokseen että ehkä en kerro ensikerralla(kaan) hammaslääkärilleni sitä että kuinka paljon mässytän kaikkea ihanaa ja makeaa...

Tämän johdosta huollatan hampaitani kaksi kertaa vuodessa ja olen kokenut sen järkeväksi, ainakin omalla kohdallani. Mutta se hampaista ja mennään itse asiaan eli siihen makeaan ja herkulliseen kahvikakkuun. Paras kahvikakku. Kyseinen kakku näyttelee suurta osaa kahvikakkujeni kategoriassa ja sitä on leivottu useasti kevään aikana. Ahkerimmat blogini kävijät ovat varmasti jo tutustuneet, kyllästymiseen saakka, tähän kakkuun ja ehkä leiponeetkin sen omaan kahvipöytäänsä. Ne jotka eivät vielä ole kokeilleet niin kokeilkaapa. Tämä on vain niin mehevän hyvää!




 Paras kahvikakku
(n. 2,4 l vuoka)
200 g voita
3 dl sokeria
3 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria
2,5 dl kermaviiliä (laktoositon)
5,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa
0,5 tl suolaa

Muruseos
1,5 dl ruskeaa sokeria, esim. muscovado- tai fariinisokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia
3 rkl voita
ripaus suolaa


Taikina
Sekoita voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen, välillä sekoittaen. Lisää taikinaan vaniljasokeri ja kermaviili, ja sekoita taikina hyvin. Sekoita erillisessä kulhossa jauhot, leivinjauhe, sooda ja suola keskenään ja lisää taikinaan.

Kaada puolet taikinasta voideltuun ja korppujauhotettuun kahvikakkuvuokaan.


Muruseos
Laita ainekset kulhoon ja nypi ainekset sekaisin. Ripottele kahvikakkuvuokaan muruseos. Kaada loput kakkutaikinasta muruseoksen päälle. 

Paista uunissa 175 asteessa noin 50 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä cocktail- tai hammastikulla. Kakku on kypsä kun tikkuun ei tartu taikinaa. 

Anna kakun jäähtyä.